Kaavojen tunnistaminen ja sen hyödyntäminen itsensä ja muiden johtamisessa.

(Kirjoitettu Tammikuussa 2026, Y-Akatemian tiedonhankinta esseenä.)

1. Johdanto

Kuunnellessani Steven Bartlett:in Diary of a CEO podcastin jaksoa, jossa vieraana oli Tony Robbins (Bartlett 2026.) he keskustelivat tulevaisuuden taidoista, joita nuorten tulisi opetella ja yhtenä niistä nousi esiin kaavojen tunnistaminen (Pattern recognition). Tony puhui kuinka esimerkiksi vuodenajat vaihtelevat saman kaavan mukaan ja kuinka vastaavanlaisia kaavoja olisi tunnistettavissa muuallakin.

Tässä esseessä tarkastelen, miksi kaavojen tunnistaminen on yksi keskeisimmistä taidoista yksilön ja johtajan näkökulmasta. Aloitan esseen historiallisella esimerkillä, miten ihmisen toiminnan kaavamaisuus on havaittavissa selkeästi. Tämän jälkeen keskityn Tony Robbinsin ajatuksiin ja kaavojen tunnistamisen hyötyihin. Tämän jälkeen kerron Robert Greenen ajatuksia kaavojen tunnistamisesta ihmisluonteessa. Lopuksi pohdin lyhyesti, miten näitä asioita voidaan hyödyntää johtajuudessa.

2. Historiallinen esimerkki

Howard Hughes jr syntyi vuonna 1905. Hänen ollessaan 17-vuotias hänen äitinsä menehtyi ja pari vuotta hänen isänsä. Hänen sukulaisensa päättivät tukea 19-vuotiasta poikaa, joka oli ujo ja herkkä poika mutta yllätyksekseen Hughes oli vanhempiensa menetyksen jälkeen muuttunut kapinalliseksi. Sukulaistensa suosituksista huolimatta Hughes jätti yliopiston kesken ja perinnöllään marssi ostamaan isänsä perustaman Sharp-Hughes Tools yhtiön kaikki osakkeet, jotka olivat hänen sukulaistensa hallussa. (Greene 2018, 102-103.)

Tämän jälkeen Hughes muutti Texasista Los Angelesiin ja päätti keskittyä intohimoihinsa; elokuvatuotantoon ja lentokoneisiin. Hän ei kuitenkaan voinut vaalia molempia uria vaan päätyi yhdistämään nämä ja tekemään ensimmäisestä maailmansodasta kertovan hävittäjäelokuvan Hell’s Angels. Hän palkkasi käsikirjoittajia ja tuottajia tekemään elokuvaa mutta hänen jatkuva sekaantuminen ja erimielisyys tiiminsä kanssa ajoi jäsenet joko eroamaan tehtävistään tai tulivat Hughesin erottamaksi. Lopulta hän päätti ohjata elokuvan itse ja tehdä 12 eri ihmisen työt itse. (Greene 2018, 103-104.)

Elokuvan tekeminen venyi vuosia ja budjetti kasvoi kasvamistaan. Lopulta elokuva julkaistiin vuonna 1930 ja se oli tarinankerronnaltaan surkea mutta näyttävät lento kohtaukset tekivät siitä legendaarisen ja ylistetyn. Kukaan ei kiinnittänyt huomiota siihen, että elokuva tuotti 3.8 miljoonan dollarin tappiot ja muutama näyttelijä oli kuollut elokuvaa tehdessä. Hughes esitti nöyrää poikaa yleisölle ja kertoi oppineensa läksynsä. (Greene 2018, 104.)

Tämän jälkeen Hughes päätyi perustamaan Hughes Aircraft lentokoneita valmistavan yhtiön. Vuonna 1942 puolustusviranomaiset tarjosivat Hughesille 18 miljoonan dollarin budjettia valmistaa kolme valtavaa kuljetus lentokonetta. Näiden onnistuessa budjetin sisällä armeija tilaisi niitä enemmän. (Greene 2018, 104.)

Vuoden päästä tilanne oli se, että yrityksen johdossa olleista muutamasta Hughesin Hollywood ystävästä osa oli potkittu pois, joukko insinöörejä oli ottanut lopputilin Hughesin tiukan byrokraattisen johdon alla, jossa kaikki päätäntä kulki jälleen vain hänen kauttaan. Lisäksi ensimmäisen koneen suunnitteluun ja valmistukseen varatusta yhdeksästä miljoonasta kuusi miljoonaa oli kulutettu eikä kone ollut lähelläkään valmistumista. Puolustus ministeriössä alettiin panikoida, oliko Hughes onnistunut hurmaamaan heidät julkisivullaan antamaan projektin hänelle. (Greene 2018, 104-105.)

Vuonna 1944 puolustusministeriö määräsi palkattavaksi jonkun kokeneemman projektijohtajan ja alansa huippuihin kuuluva Charles Perelle oli vapaana muttei hän halunnut työtä. Hän oli tietoinen Hughesin toimintatavoista ja katastrofista projektissa. Hughes kuitenkin meni hänen luokseen ja suostutteli hänet projektiin esittämällä asiat positiivisempana mitä olivatkaan. Perelle alkoi katua mukaan lähtemistään välittömästi, kun sai tietää miten surkeassa tilassa projekti oikeasti, oli ja huonon kohtelun myötä erosi lopulta virastaan. (Greene 2018, 105-106.)

Tämän katastrofin jälkeen Hughes palasi elokuva alalle ostaen RKO Pictures studion. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Dore Scharyn Hughes suostutteli pysymään työssään lupaamalla vapaat kädet johtaa studiota mutta jälleen kerran Hughes alkoi puuttua hänen asioihinsa ja käski toimia hänen mielipiteidensä mukaan. Schary erosi lopulta vieden suuren osan tiimiään mukanaan. Jälleen Hughes otti muiden roolit hoitaakseen ja esimerkiksi hänen päätöksensä tehdä Hells’s Angelsin uusinta versio maksoi valtavat summat tappiota vuosien ajan ja sen julkaisun jälkeen lento kohtaukset olivat aikaansa jäljessä. Lopulta yhtiön osake omistajat pakottivat Hughesin myymään yhtiön. (Greene 2018, 106-107.)

Hughes palasi vielä ilmailu teollisuuden pariin tehden pilkkahintaisen tarjouksen armeijalle helikoptereista, jonka avulla hän sai tuotanto sopimuksen. Jälleen kerran samat ongelmat toistuivat ja armeijalle kävi selväksi, että yhtiö ei kyennyt valmistamaan heille yhtäkään helikopteria. Tapaus tuotti yhtiölle 90 miljoonan dollarin tappiot. Hughes kuoli lopulta vuonna 1976. (Greene 2018, 107-108.)

Howard Hughesin elämässä on nähtävissä selkeästi tiettyä kaavamaisuutta. Hän hyppäsi mielenkiintojensa mukaan toteuttamaan asioita ja tehtäviä, joihin hänellä ei ollut osaamista. Hän teki jokaisessa hankkeessaan aina samat virheet: johti yksin kaikkea, tekaistulla suostuttelulla houkutteli muita mukaan projekteihin tuottaen heille aina pettymyksen ja tekemällä aina suuria tappioita. Hän ei koskaan ottanut opikseen tai välttämättä edes tajunnut toimintansa kaavamaisuutta.

Tämä on historiasta yksi ääri esimerkki, miten kaavamaisesti ihmiset voivat toimia. Mikäli Hughes itse tai ihmiset, jotka toimivat hänen kanssaan eivät olisi sokeutuneet ennustettavalle lopputulokselle olisi Hughesin tarina voinut mennä toisin.

3. Kaavojen tunnistamis- taito ja sen edut

Ihmisen pelko kumpuaa tuntemattomuudesta. Se voi olla tilanne, joka on täysin uusi tai kaoottinen. Tällaisissa tilanteissa ihmisellä on tapana vain reagoida asioihin ja tilanteisiin, eikä ihminen kykene navigoimaan suuntaa pitemmällä ajanjaksolla. Kun ihminen alkaa tunnistaa toistuvia kaavoja elämässään joko toistuvuuksien tai historiallisten esimerkkien kautta hän saa siitä voimaa ja hallinnan tunnetta. Tilanteet eivät enää olekaan ennennäkemättömiä vaan osa laajempaa sykliä. (Bartlett 2026.)

Tony nosti podcastissa (Bartlett 2026) esimerkkinä vuoden aikojen vaihtelun. Ihmisen tunnistettua luonnon syklit he alkoivat siirtyä jatkuvasta selviytymis- taistelusta kohti pysyviä asutuksia ja maanviljelyä. Samaa voisi ajatella ihmisen elin iän vaiheista. Kasvamme nuorena, kukoistamme parinkymmenen ja keski-iän välissä, alamme kuihtua keski-iän ja vanhuuden välillä ja lopulta kuolemme vanhoina. Myös yksilön elämä on vastaavia syklejä. Välillä meillä menee huonommin elämässä ja välillä paremmin mutta kaikkiin vaiheisiin sisältyy erilaisia haasteita mutta myös etuja. Tällainen ajattelu auttaa yksilöä hallitsemaan elämäänsä paremmin. (Bartlett 2026.) Esimerkiksi kaamos masennus olisi mielestäni hallittavissa paremmin, jos ajattelisimme sen ajanjakson tuomia mahdollisuuksia. Jos ajatellaan vaikka liikkumista niin talvellahan meillä on mahdollista tehostaa rasvanpolttoamme niin lumitöissä kuin kylmäaltistuksella. Tämän sijaan ajattelemme enemmänkin, että on synkkää ja kylmää mikä ei ainakaan edistä elämänlaatuamme, vaikka kylmät olosuhteet avaavat monenlaisia mahdollisuuksia.

Tony opettaa lapsilleen ja muille ihmisille kolme keskeistä taitoa kaavoista. Ensimmäinen on kaavojen tunnistaminen konkreettisesti. Kun yksilö kykenee tunnistamaan kaavoja hänen pitäisi alkaa hyödyntää niitä. Taitavat sijoittajat käyttävät kaavoja edukseen ennustaessaan markkinoiden tapahtumia. Viimeisenä on kyky luoda itse kaavoja. Tämän voi saavuttaa vain omaamalla paljon taitoja ja kokemusta asiasta. Esimerkkinä pianon soittajan on ensin opeteltava Beethovenin kaavoja (nuotteja) ja oppia käyttämään niitä omassa soitossaan, jonka jälkeen yksilö voi alkaa soveltamaan omalla tyylillään teosta. Kaavojen luominen on siis uuden luomista. Kaavojen luominen on Tony:n mukaan se taito, joka tekee ihmisestä alansa parhaan ja kasvattaa valtavasti tämän arvoa tuomalla maailmaan jotain uutta ja ainutlaatuista. Tony:n mukaan nopeasti muuttuvassa maailmassa ja tekoälyn kehittyessä on menestyksen kannalta tärkeää osata havaita ja luoda kaavoja. (Bartlett 2026.)

4. Kaavojen tunnistaminen ihmisissä

Robert Greene kertoo kirjassaan Laws of Human Nature (Greene 2018.) että erityisesti ihmisissä, joiden kanssa olemme säännöllisesti tekemisissä alamme havaita erilaisia kaavoja. Miten henkilö reagoi paineeseen aina tietyllä tavalla, miten joku eksyy aina vääränlaisten ihmisten seuraan ja simppeleimmillään, miten addiktit palaavat addiktion kohteensa pariin, vaikka haluavat siitä eroon. Kaavan suorittaja ei välttämättä edes huomaa kaavaa itsessään vaan saattaa syyttää esimerkiksi huonoa tuuria tai kohtaloa. Luonteeseen perustuvat kaavat ovat suurimmaksi osaksi peräisin geeneistämme ja varhaislapsuudestamme, joten niiden tunnistaminen itsessämme vaatii paljon itsetutkiskelua. (Greene 2018, 111-113.)

Ihmiset pyrkivät piilottamaan negatiivisia puoliaan ja tapojaan. Aktiivisesti kehittämällä kaavojen havainnointia toisissa ihmisissä voimme saada selville nämä negatiiviset puolet ihmisestä. Päältäpäin hurmaava ja mukava ihminen voi paljastua ilkeäksi esimerkiksi paineen tai kritiikin alla. (Greene 2018, 114-115.) Ajatellen johtamista voimme pyrkiä tällaisen havainnoinnin kautta puuttumaan tiettyihin negatiivisiin asioihin alaisissamme, kun asiat ovat vielä mahdollisesti korjattavissa. Johtajan tehtävä kuitenkin on auttaa alaisiaan kehittymään niin työssään kuin ihmisinä. Lisäksi tällainen havainnointi kehittää ymmärrystä toisesta ihmisestä.

5. Pohdinta

Mitä tulee siihen, miten kaavojen tunnistaminen auttaa johtamis- työssä on selkeää, että ihmisissä on havaittavissa kaavoja monenlaisissa asioissa kuten käyttäytymisessä kovan paineen tilanteissa, asiakaspalvelussa ja mielialan vaihteluissa viikkotasolla. Kun ihmisessä tunnistaa kaavan on siihen mahdollista alkaa vaikuttamaan. Negatiivinen kaava vaikkapa tulistuminen, jos asiakas on hiukan huonotuulinen, voidaan pyrkiä katkaisemaan keskustelemalla asiasta ja luomalla tilalle uusi kaava. Jos vaikkapa kertoo alaiselleen, että sen sijaan että tiuskaisisit heti vastaan, kun asiakas tiuskii, hengitä rauhassa ja koita miettiä miksi asiakas on noin pahalla tuulella. Menestyksekkääksi toteutettuna esihenkilö on tullut luoneeksi uuden kaavan, jolla negatiivisen kaavan tunnistaminen ja rikkominen johtavat asiakaspalvelijana kasvamiseen.

Positiivisia kaavoja kuten tervehtimistä aamuisin voidaan ylistää yksinkertaisesti kommentoimalla miten mukavaa ja huomaavaista henkilöltä on tervehtiä muita. Henkilö saa kokemuksen, että hänen toimintansa huomataan ja sitä arvostetaan ja tämä on itseään ruokkiva positiivinen kehä.

Toki esihenkilön on tärkeää oppia tunnistamaan kaavoja itsessään ja alkaa luomaan negatiivisten tilalle uusia. Tämä vaatii itseltään paljon huomiointia omaan käytökseen ja toimintaan, mutta se, että aloittaa itsestään mahdollistaa taidossa kehittymisen ja johtaa lopulta sen soveltamiseen muihin.

Lähteet

Bartlett, S. 2026. The Diary Of A CEO. Tony Robbins: No One I Ready For What’s Coming! Why The Next Decade Will Break People.15.1.2026. Podcast. Steven Bartlett. https://open.spotify.com/episode/6KeM3GzZuUsklc66u2l2YN. 23.1.2026

Greene, R. 2018. Laws of Human Nature. London: Profile Books. 27.1.2026.