Millainen on hyvä johtaja nyt ja tulevaisuudessa?

(Kirjoitettu Joulukuussa 2024, Johtamisen perusteet kurssin päättö esseenä.)

1. Johdanto

Aloitan esseen käsittelemällä johtamisen historiaa, josta saamme hiukan käsitystä, miten johtajuus on muuttunut vuosikymmenten saatossa 1940 luvulta lähtien. Siirryn siitä käsittelemään hyvän johtajan piirteitä ja toimintatapoja. Siirryn tästä käsittelemään esimerkkiä mielestäni hyvästä johtajasta ja tuon hiukan erilaisia näkökantoja hänen haastattelustaan ja podcastistaan.

Tämän lisäksi esittelen yhden ristiriitaisen esimerkin fiktio kirjallisuudesta ja tuon esille syitä ja esimerkkejä miksi termi hyvä johtaja on hiukan ristiriitainen käsite. Otin myös omien johtopäätösten lisäksi mukaan arviointia tekoälyltä. Lopuksi nivon esseen pääpointit yhteen.

2. Johtamisen historia

Johtajuus on muuttunut vuosien varrella, niin sanotusta johtaja käskee tai kertoo mitä tehdä mallista kohti tiimin jaa yksilöiden vastuita nostattavaa valmentavaa muutosjohtajuutta. Tämä näkyy selvästi, kun tarkastelemme vallassa olevien johtamistyylien muutosta eri vuosilta alkaen 1940–1950 luvuilta, jolloin valloillaan oli käskevä johtamistyyli, jossa johtajat käskivät mitä tehdä ja työläiset toimivat niin. (Vienonen 2024. 15.)

1960 luvulla valtaan nousi demokraattinen tyyli, jolloin alettiin ottamaan huomioon myös muiden näkökantoja (Vienonen 2024. 15.) 1970 luvulla esiin nousi tilanne ja tavoitejohtajuus, joissa pyritään yksilön tavoitteiden seurannalla tehostamaan yrityksen tuloksia (Suomi.fi 2021.) 1980 luvulla esiin nousi tulosjohtaminen, joka keskittyy maksimoimaan yrityksen tulokset (Saarinen 2023.) 1990 luvulla alkoi nousta valtaan tiimi, laatu ja muutosjohtamien eli nykypäivän tiimi ja laatu keskeiset toimintatavat syntyivät tällöin.

2000 luvulla valloillaan ovat edelleen aiempina vuosina esiin nousseet muutos ja tulos johtaminen, joiden rinnalle ovat nousseet erilaisuuden, osaamisen sekä itsensä johtaminen. Nykyään tärkeitä asioita ovat myös esimerkiksi hyvinvointi varsinkin digitalisaation takia, ainainen oppiminen, kriittinen ja luova ajattelu sekä yhteisöllisyys. (Vienonen 2024. 15–21.)

3. Millainen on hyvä johtaja?

Hyvän johtajan periaatteet voidaan jakaa karkeasti itsensä ja muiden johtamiseen. Itsensä johtajuudessa tärkeitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi Ajanhallinta, itsekuriset rutiinit, tavoitteiden mukainen toiminta, jatkuva itsensä kehittäminen ja priorisointi. (Vienonen 2024. 7.)

Ajanhallinta on tärkeää sillä, kun johdetaan itseään, niin sinä olet itse vastuussa siitä, että tehtävät tulevat hoidetuksi ajallaan. Kukaan ei ole käskemässä sinua tekemään jotain tai johonkin aikaan mennessä paitsi, jos kuhnailet liikaa ja esimiehesi joutuu puuttumaan asiaan ja se luo itsestäsi huonon kuvan. Tärkeää on saada tehtävät hoidettua ajallaan ja vähintään työsi vaatimalla tasolla. (Työterveyslaitos 2020)

Itsekuri on osa ajanhallintaa. Se että saat hoidettua hommat ajallaan, vaatii sitä, että myös hoidat ne asiat etkä jää vain sohvalle makoilemaan. Itsekuri näyttäytyy juuri niissä tehtävissä, jotka ovat välttämättömiä mutta epämieluisia eikä niitä haluaisi tehdä. Jos näistä epämieluisista tehtävistä muodostaa helpon rutiinin niin niiden tekeminen helpottuu. (Michler 2016.)

Tavoitteet ja niiden mitattavuus ovat todella tärkeitä sillä muuten ei voi kehittyä tai ainakaan nähdä kehitystään eikä toisaalta voi myöskään raportoida sitä esihenkilölleen, mikäli toivoisi itselleen vaikkapa palkankorotusta. Toimintaansa on myös helpompi mukauttaa, kun on selkeä visio mihin mennään. Tavoitteet ovat myös osa jatkuvaa itsensä kehittämistä ja myös mittari sille. (Työterveyslaitos 2020.)

Priorisointi on tärkeä taito, kun meneillään on monta tehtävää tai samanaikaista projektia. Täytyy osata hoitaa kiireelliset tehtävät ensin ja vähemmän kiireelliset tehtävät vasta niiden jälkeen. Priorisointi on myös yksi osa aiemmin mainittua ajanhallintaa. (Työterveyslaitos 2020.)

Muita johdettaessa todella tärkeä asia on saavutettavuus. Niin kuin Tomi Turunen Pohjois-Karjalan Sähköltä kertoi luennoidessaan, johtaja on tulkki ja siivilä eli esihenkilö tulkitsee alaisilleen ja sidos ryhmille johdon määräyksiä ja päätöksiä sekä hänen täytyy siivilöidä alaisten ja sidosryhmien kehitys ideoita johdolle ja mahdollisesti toisille sidosryhmille. (Turunen 2024. 16.)

Viestinnän täytyy siis olla selkeää ja ymmärrettävää kaikille osapuolille ja johtajan täytyy myös osata mukauttaa viestiään ja korostaa ehkä hiukan eri asioita, kun viestintä siirtyy vaikkapa asiakkaista johtoon sillä nämä kaksi ryhmää haluavat varmaan hiukan erilaista tietoa mitä toinen. (Konttinen ym. 2022.)

Esihenkilön on myös oltava tavoitettavalla tavalla saavutettava eli alaisten olisi hyvä tietää milloin johtajan saa tarvittaessa kiinni ja mihin aikaan. Myös tällaisissa tilanteissa kommunikoinnin selkeydellä on iso rooli ja täytyy ymmärtää, että miten kenellekin viestitään. (Konttinen ym. 2022.)

Turusen esityksessä olleessa johtajan kolmiossakin sen keskellä on vaikuttava käytös, viestintä ja kohtaaminen ja sitä ympäröivät minä, me ja liiketoiminta (Turunen 2024. 13.) Tämä mielestäni kuvastaa todella hienosti, että saavutettavuus on todella tärkeästi keskiössä johtajan toiminnassa.

4. Esimerkki hyvästä johtajasta

Valitsin esimerkikseni nyt jo eläköityneen USA Navy Seals erikoisjoukkojen entisen operaattorin ja kouluttajan Jocko Willink: in. Sotilas uransa jälkeen hän on toiminut yritys valmentajana monissa yrityksissä ja kirjoittanut useita kirjoja, joissa hän käsittelee johtajuutta ja strategiaa ja tuo hyvin esille esimerkkejä ja tilanteita taistelukentältä Irakista ja muusta sotilas toiminnasta ja kertoo miten niissä käytetyt strategiat ovat hyödynnettävissä yritys maailmassa.

Valitsin Jocko:on esimerkiksi sillä hänestä ja hänen teoksistaan löytyy paljon tuntimateriaalissa ja tunneilla nousseita johtajan piirteitä ja tapoja. Hänen haastattelussaan ja podcastissaan nousevat hyvin esiin hänen käyttämänsä erilaiset itsensä johtamisen työkalut, joita ensimmäisen tunnin tuntimateriaalissakin mainitaan. Esimerkiksi ajanhallinta, rutiinit, itsekuri, tavoitteet, toimiminen jne (Vienonen 2024. 7.) Monia näistä hän käyttää myös johtaessaan yksilöitä (Willink 2023.)

Jocko puhuu usein Extreme ownership johtamistyylistä. Haastattelussaan Ryan Michler’in kanssa hän kertoi, että se tarkoittaa, että vailla egolle alistumista et etsi syyllisiä vaan johtajana otat ja kannat vastuun etkä yritä siirtää sitä toisille ihmiselle tai olosuhteille ja kun vastaan tulee ongelmia, joita muut eivät osaa ratkoa sinä etsit keinon ratkaista sen. (Michler 2016.)

Jocko on kertonut podcastissaan, että silloin kun hän johti erikoisjoukoissa operaatioita hän ei itse tehnyt strategia suunnitelmia tehtäville vaan hän kertoi alaisilleen, että millainen operaatio on tulossa ja tiimiläiset tekivät suunnitelman, jonka hän vain tarkisti ja toi tarvittaessa korjattavia asioita esiin suunnitelmassa (Willink 2023.)

Jocko ei siis käytä käskevää johtamistyyliä, vaan hän on selkeästi laskeutunut tiiminsä tasolle pitäen kuitenkin auktoriteettinsa. Hänellä ei ole tarvetta todistaa mitään vaan valmentavalla johtamisella ja tietotaidollaan hän ohjaa alaisiaan, jotka kantavat tiiminä vastuun operaatioiden strategisesta suunnittelusta (Willink 2023.)

Michlerin tekemässä haastattelussa Jocko kertoi myös, että ketään muuta kuin itseään ei voi hallita mutta heitä voi valmentaa ja johtaa ja siten saada tekemään erilaisia asioita. Hän painottaakin juuri sitä, ettei kannata yrittää muuttaa toisten käyttäytymistä vaan, jos esimerkiksi joku ihminen alkaa ärsyttämään kannattaa ennemmin miettiä miten korjata tilanne eikä vain syytellä toista. (Michler 2016.)

Willink kertoi myös samassa haastattelussa, että riskinä sille, että yritetään saada muut toimimaan, on manipuloinnin riski tai riski, että toinen kokee tulleensa manipuloiduksi. Toisaalta hän kertoo myös, että kun työskennellään armeija ympäristössä missä ihmiset on pakko saada toimimaan joko käskemällä tai vaikuttamalla jos he eivät muuten toimi. (Michler 2016.)

5. Esimerkki ristiriitaa herättävästä johtajasta

Paul Atreides on Frank Herbertin kirjoittaman Dyyni trilogian päähenkilö kirjoissa 1–4. Hänen perheensä siirretään hallitsemaan aavikko planeetta Arrakis: ia, jossa Atreidesit kuitenkin houkutellaan ansaan ja tapetaan lähes viimeiseen mieheen heidän verivihollistensa ja galaktisen keisarin toimesta. Paul selviytyy tästä hyökkäyksestä ja hän matkustaa tappavalle aavikolle etsimään paikallista Fremen heimoa, jotka ovat universumin taitavimpia sotureita. Löydettyään heidät hän liittyy osaksi heidän eliittinsä soturi joukkoaan ja kerättyään mainetta pätevänä soturina hän paikallisen uskonnon voimin julistautuu ja myös hyväksytään koko Fremen kansan messiaaksi. Fremen sotureiden avulla hän syöksee sen hetkisen universumin keisarin vallasta ja julistautuu itse keisariksi ja käynnistää pyhän sodan niitä planeettoja vastaan, jotka eivät hyväksy hänen valtaansa.

Halusin nostaa Paul Atreides: in esimerkiksi sillä hänessä näkyvät hyvän johtajan tuntomerkit. Hänellä on selkeä tavoite ja missio eli kostaa perheensä murha. Hän tunnistaa mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii ja toimii strategisesti sen mukaisesti eli hyödyntää paikallista uskontoa ja nousee messiaan asemaan saadakseen oman armeijan haltuunsa. Hän on suunnitelmallinen, analyyttinen ja mukautuva mikä mahdollistaa hänen armeijansa voiton taistelussa keisarin armeijaa vastaan.

Armeijaansa johtaessa hän on maskuliininen kuten aiemmassa luvussa mainittu Jocko Willink ja sillä hän saa toiset helposti seuraamaan itseään. Hän motivoi alaisiaan saavuttamaan tavoitteet lupaamalla johtaa karulla aavikolla eläneet Fremen: it vihreään paratiisiin ja he ovatkin sitoutuneita uhraamaan, vaikka henkensä tämän aatteen vuoksi, vaikka taustalla onkin Paul: in oma tavoite kostaa. Hän myös sitouttaa sotureitaan laskeutumalla heidän tasolleen osallistumalla taisteluihin kärki joukoissa ja olemalla nöyrä oppimaan paikallisten tapoja.

Haluan tällä esimerkillä osoittaa, että loppu pelissä hyvää johtajaa ei tee vain se millainen hänen johtamistyylinsä, strategiansa tai luonteensa on. Vaikka Paul Atreides käyttää johtamis- tyylejä mitä esimerkiksi nykyajan yrityksissä voidaan käyttää hänen, johtajuutensa pohjalla on halu kostaa ja hänen keinonsa päästä tähän tavoitteeseen oli todella epäeettisiä. Eli hyvän johtajan yksi tärkeä ominaisuus on eettinen päämäärä ja menetelmät.

Toisaalta Paul oli kansalleen myös hyvä johtaja pelastaen heidät hitaalta mutta varmalta sukupuutolta ja vainoamiselta kun kukaan muu ei sitä tehnyt. Vaikka hänestä tulikin sen takia tyranni muun universumin silmissä. Tästä Steve Correa kertoo Linkedin päivityksessään, että maailma on pulloillaan sankaritarinoita, jossa sankarin täytyy rikkoa moraaliset arvonsa pelastaakseen maailman (Correa, 2023.) Johtajuudessa onkin ajoittain samaa haastetta. Toisen perspektiivistä katsottuna hyvä teko voi olla paha teko, vaikka se olisikin estänyt jonkin pahemman asian jota toinen osapuoli ei vain näe tai tajunnut (Correa, 2023.)

Toisaalta Paul: in esimerkki myös näyttää sen, että vaikka hän käyttää käskevää johtamistyyliä se toimii tuollaisessa yhteydessä. Vaikka käskevä johtamistyyli ei ole enää nykyaikaa niin sille on myös paikkansa esimerkiksi sotatilassa, jossa se on ajoittain välttämätöntä ja tietyissä yritysmaailman tilanteissakin, jossa johtajan on saatava alaisensa toimimaan kiireellisesti, kun ei ole aikaa suostutella.

Arvioidessani Paul: ia johtajana päätin kysyä Chatgpt: ltä mielipidettä saadakseni uusia näkökulmia asiaan ja Chatgpt antoi tarkalleen seuraavanlaisen vastauksen:

”Paul Atreidesin johtajuus on monimutkainen ja riippuu siitä, miten sitä arvioidaan. Frank Herbertin Dyyni-sarjan päähenkilönä Paul osoittaa monia johtajalle tyypillisiä vahvuuksia, mutta myös heikkouksia. Tässä joitakin näkökulmia:

Hyvät johtajuusominaisuudet

1. Strateginen ajattelu ja kyky nähdä kokonaisuuksia:

   Paul ymmärtää nopeasti Arrakisin monimutkaisen poliittisen, ekologisen ja taloudellisen dynamiikan. Hän osaa sovittaa omat tavoitteensa ympäröiviin olosuhteisiin.

   
   

2. Inspiroiva ja visionäärinen:

   Paul onnistuu voittamaan Fremenit puolelleen ja johtamaan heidät kapinaan. Hän osaa hyödyntää heidän uskomuksiaan ja kulttuuriaan rakentaakseen vahvan liittouman.

   
   

3. Karisma ja henkilökohtainen esimerkki:

   Paulin henkilökohtainen rohkeus ja taitavuus, kuten kyky taistella ja käyttää Bene Gesseritin (Sarjassa oleva sisarkoulukunta, joka keskittyy yli-inhimillisiin psyykkisiin kykyihin) koulutusta, tekevät hänestä luonnollisen johtajan, jota muut haluavat seurata.

   
   

Heikkoudet johtajana

1. Autoritaarisuus ja vallan keskittyminen:

   Vaikka Paul nousee keisariksi, hänen johtajuutensa nojautuu paljolti pelkoon ja väkivallan uhkaan. Hänen asemaansa liittyvä messiaaninen kultti rajoittaa hänen kykyään kyseenalaistaa omaa päätöksentekoaan

   
   

2. Johtajana toimiminen hallitsemattoman järjestelmän osana:

   Paul tietää, että hänen nousunsa johtaa väistämättä galaktiseen jihadiin (pyhään sotaan), mutta hän ei pysty (tai halua) estää sitä. Tämä osoittaa hänen kyvyttömyytensä hillitä valtaan liittyviä tuhoisia seurauksia.

   
   

3. Rajoittunut empatia:

   Vaikka Paul kykenee inspiroimaan massoja, hänen päätöksentekonsa ei aina ota huomioon yksilöiden hyvinvointia. Hänen visionsa on pitkälti instrumentaalinen ja tähtää suuremman tavoitteen saavuttamiseen.

   
   

Johtajuuden arviointi

Paul Atreides on tehokas ja karismaattinen johtaja, mutta hänen johtajuutensa eettisyys ja kestävyys ovat kyseenalaisia. Hän onnistuu saavuttamaan tavoitteensa, mutta tekee sen hintaan, joka aiheuttaa laajamittaista kärsimystä. Tämä tekee hänestä pikemminkin traagisen hahmon kuin mallikelpoisen johtajan.” (ChatGPT 2024.)

Chatgpt nosti siis samoja pohdintoja mitä itsekin pohdin. Paul ei siis yleisesti ottaen ole hyvä johtaja muulle kuin kansalleen, jonka hän pelasti vainolta, vaikka tekikin sen hyvin epäeettisillä tavoilla ja itsekkäistä ja epäeettisistä syistä. Kuitenkin esimerkkinä hän oli minusta oikein hyvä osoittaen sen, että pelkkä johtamistyyli ei tee hyvää johtajaa nyt tai tulevaisuudessa vaan hyvä johtaja on käsitteenä paljon syvällisempi.

6. Yhteenveto

Tulevaisuuden johtajaa ei voi määritellä vain yksiselitteisesti sillä johtajan on kyettävä toimimaan tilanne ja ympäristö kohtaisesti. Koska muutos on jatkuvaa ja siirrymme koko ajan enemmän kohti digitalisoituneempaa maailmaa, avain taitona on muutoksen tunnistaminen ja siihen reagoiminen ja mukautuminen. Se on yhdistävä tekijä kaikissa tilanteissa.

Jotta johtaja voi tunnistaa ja mukautua on hänen oltava nöyrä. Kuvitelma siitä, että on valmis voi jumiuttaa organisaation tai tiimin kaavoihin, jotka jatkuvassa muutoksessa vanhentuvat eivätkä enää toimi. Nöyryys mahdollistaa myös sen, että alaisien joukkoon on helpompi laskeutua ja kerätä heiltä kehitys ideoita ja palautetta, joka mahdollistaa myös muutosta parempaan ja on tärkeä osa muutos johtajuutta.

Johtajan täytyy myös ymmärtää alaisiaan ja mukauttaa toimintaansa ja viestintäänsä heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Tällä voitaisiin välttää esimerkiksi Jocko Willink: in haastattelussa tullut manipuloinnin tuntemus ja Correa: n artikkelissa esiin tullut pahan henkilön näkökanta.

Mielestäni tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa enemmän Jocko Willink: in kaltaisia johtajia, jotka ovat nöyriä ja egottomia ja jotka suhtautuvat valmentavasti ja tietyllä tavalla jämäkästi alaisiinsa. Tämä mahdollistaisi sen, että jokaisen työntekijän oma tietotaito saataisiin ohjattua projektiin, kun johtaja ei vain määrää, että asia tehdään nyt näin. Sillä estettäisiin myös esimerkiksi kaavoihin juuttuminen mitä pitkään samaa hommaa tekevälle henkilölle voi tulla. Johtajan olisi myös hyvä kyetä käyttämään käskevää johtamista pakon edessä mutta hoitaa käskeminen kuitenkin niin, ettei tulehduta välejä alaisiinsa. Johtajan tulisi toisin sanoen olla mukautuva sekä henkilö että tilanne tasolla.

Paul Atreides esimerkistä voimme todeta sen, että sen lisäksi että johtajan täytyy mukautua tilanteisiin, olisi hänen myös hyvä osata kääntää tilanteet edukseen ja tehostaa näin tuloksiin pääsyä tilanteessa kuin tilanteessa. Voimme oppia myös miten tärkeitä ovat missioon johtavat tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet ja toimintamallit sekä itsensä että muiden johtamisessa. Tärkeää johtajalle on myös pitää kiinni eettisistä arvoista ja pitää jalat maassa, ettei vallastaan humallu ja muutu ihmisenä.

Vaikka varsinkin Paul: in esimerkki on melko äärimmäinen ja fiktiivisestä tarinasta niin mielestäni se korostaa hyvin, että hyvä johtaja ei ole täysin yksiselitteinen asia vaan tilanteet ja johdettavat ovat loppupeleissä niitä, jotka määrittävät millainen on hyvä johtaja nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet

ChatGPT4o. 2024. Onko Paul Atreides hyvä johtaja? perustele vastauksesi. OpenAi. https://chatgpt.com/. 11.12.2024.

Correa, S. 2023. Forces of Good and Evil. 28.3.2023. Linkedin.  https://www.linkedin.com/pulse/forces-good-evil-steve-correa. 9.12.2024.

Konttinen, H, Lahtinen, E, Myllymäki, P, Mäkinen, J, Raitala, J, Suurtala, R, Vesanen, K. 2022. Esihenkilön hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat onnistuneen johtamisviestinnän. 23.2.2022. Talk Journal. Esihenkilön hyvät vuorovaikutustaidot mahdollistavat onnistuneen johtamisviestinnän - TalkTalk. 10.12.2024.

Michler. R. 2016. Order of Man. OoM 060: Jocko Willink on Leading Yourself and Men. 10.5. 2016. Order of Man. https://orderofman.com/podcasts/jocko-willink-leading-yourself-and-men/. 4.12.2024.

Saarinen J. 2023. Tulosjohtaminen: Inhimillisyyttä ja tehokkuutta. 7.11.2023. Linkedin. https://www.linkedin.com/pulse/tulosjohtaminen-inhimillisyytt%C3%A4-ja-tehokkuutta-juha-saarinen-xgkzf. 3.12.2024.

Suomi.fi. 2021. Johtamisen malleja. 29.10.2021. https://www.suomi.fi/yritykselle/liiketoiminnan-kehittaminen/johtaminen/opas/yrityksen-johtaminen/johtamisen-malleja. 3.12.2024.

Turunen T. 2024. Lähijohtaminen – Karelia AMK. https://m.karelia.fi/pluginfile.php/479442/mod_resource/content/0/L%C3%83hijohtaminen%20-%20Karelia%20AMK%2011.11.2024%20PDF.pdf. 4.12.2024.

Työterveyslaitos. 2020. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja. 7.4.2020.Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja | Työterveyslaitos. 10.12.2024.

Willink J. 2023. Jocko podcast. 372: Figure Out The Framework, The Rules, and The Objektives… Then Play THE GAME. 8.2.2023. Jocko Podcast. https://jockopodcast.com/2023/02/08/372-figure-out-the-framework-the-rules-and-the-objectives-then-play-the-game/. 4.12.2024.